PART 2 VARDØ, HORNØYA

Onnellisten lintujen maassa!

Niin hienoa kuin Rahajärvellä onkin, jätettävä se vaan oli. Kun reissuun lähtöä ei ollut aikaa valmistella kuin muutama kuukausi, väistämätön seuraus on tietysti että unohtuuhan sitä asioita, semmosessa kiireessä. Ensimmäiseksi muistin toisen kaasupullon olevan tyhjä. Ehkä yhdelläkin pärjäisi, mutta ei vara jne…
Siispä Inarin Nesteelle! Oli muuten elämäni kallein kaasupullon vaihto (toistaiseksi) 32€. Ei meinannut kaveri uskoa kun kerroin, että edellinen maksoi 16,50. Kysyi että hakisinko Turusta aluksi vaikkapa 100 pulloa sillä hinnalla. En luvannut, ihan oli muuta mielessä.

Nämä ja jokunen muu kuva löytyy: https://picasaweb.google.com/107939971813467120222/HornYa

Järkimieheksi tunnustettu kaverini on useasti esittänyt ihmettelynsä, miksi ensiksi odottaa Suomen kesää monta monituista kuukautta, sitten pukea villapaita ja matkustaa Norjaan.... palelemaan. Toivottavasti jatko-osat antavat jotakin aavistusta miksi. 


Ajatus oli edetä vähien pysähdysten taktiikalla Vardöhön. Ei se ihan toteutunut, mutta iltapäivällä kuitenkin löysin itseni Strandgatanin päässä olevalta hiekkakentältä. Mainio paikka odottaa aamua ja pääsyä Hornöyan lintusaarelle, joka oli reissun pääkohde. Todella odottaa, sillä tuo yllä oleva maisemakuva on otettu joskus klo 03.00 kun uni ei vaan valoisassa tullut.

Rannassa oli lapintiirojen yhdyskunta, linnut puolustuvat paikkaansa aika agressiivisesti, en ymmärtänyt varoa niitä kun en tiennyt että ne tosiaan voivat iskeä päähän.  

Ensimmäinen kuljetus saarelle lähtee satamasta klo 9.00, lippuja saa I-pisteestä ja Nor Linesin toimistosta, edestakainen reissu maksaa 350Nkr. Matka saarelle kestää n. 10min. Olin aamukuljetuksessa ainut menijä (maanatai?), ei siis menty normaalilla pikku veneellä vaan kumiveneellä. Eipä siinä mitään, ihan hyvä keino, mutta kuvaaminen ei juurikaan tullut mieleen kun vene jyskytti aallokossa kuin vikuri hevonen. Istumapaikat oli hauskasti kahdessa jonossa, joissa istuttiin todellakin kuin hevosen selässä. Ilmeisesti oletetaan ettei saarelle usein minihamosissa mennä, tai mistäs minä tiedän.

Heti laiturille päästyä korvat täytti kajavien ja karimetsojen meteli, hieman myös haju nenää (tuoksusta ei voi puhua). Satamassa on uudehko katos, jossa penkkejä, lähinnä kai sateensuoja, lähellä on myös WC. Laituria vastapäätä jyrkänteellä on kajavien yhdyskunta. Älkää kysykö kuinka paljon niitä on, vastaan kuitenkin että paljon. Myös karimetsot asustavat sataman lähettyvillä. Niitä sanotaan olevan vain jokunen sata, mutta nyt kesän poikasten kanssa tuntui että niitä on joka puolella.


Vastaanottokomitea oli valmiina. 

"Huomio katse oikeaan päin. Oikeaan Sigmund, oikeaan!!!
Herra aloitteleva lintukuvaaja, Hornöyan lintusaari valmiina tarkastustanne varten. Vahvuus: 1 plus...no jaa, kukapa tietäisi! Ilmoitti karimetsojen päivystävä upseeri Runar von Guggenberg" 

Lintuja on niin paljon ja joka puolella, että jopa aloitteleva lintukuvaaja on runsauden pulassa. Mutta silti vasta jälkeen päin huomaa (taas kerran), mitä olisi pitänyt tehdä toisin. 

Laiturilta oikealle lähtee polku kohti majakkaa, sen vieressä on myös majakanvartijan talo, jonne voi varata yöpymisen. Siihen suuntaan siis.

"Minäkin käytän Royal Aquamarine piilolinssejä. Ne antavat katseelleni Jäämeren tenhoa! "

Majakalle mennessä näin vain yhden lunnin ja sitä juurihan minä olin tullut katsomaan. Onneksi sitten palatessa niitä oli tullut mereltä lisää. Samoin etelän kiisla, mutta jostain syystä ruokkia oli vain muutama yksilö. Vuodenaika?

Näkymä kaupunkiin päin, etualalla olevalla niemellä yöymispaikka

Globus II tutka-asema kaupungissa sekin. Virallisesti sen sanotaan seuraavan avaruusromua, mutta muitakin väitteitä on esitetty. 

Myös päällikkö oli vahdissa omalla tärkeällä paikallaan

Mutta myös pikku tirppoja näkyi

Kävin majakalla syömässä eväitä ja juttelemassa siellä yöpyvien suomalaisten tyttöjen kanssa. Palatessa alkoi sumu levitä mereltä päin ja majakka peittyi vähitellen näkyvistä.

Onneksi ei kuitenkaan vielä etupuolelle sillä siellä oli nyt lunneja, etelän kiisloja ja pari ruokkia.

Tämän sympaattisempaa lintua en vaan tiedä. Kuvittelen että tätä ovat klovnit käyttäneet kasvomaalaustensa mallina, hieman surumielinen, mutta kuitenkin terävä katse. 

Näitä kuvia nyt riittäisi, mutta katso lisää linkistä jos kiinnostaa:

https://picasaweb.google.com/107939971813467120222/HornYa

Sää oli saarella lämmin, tuulensuojassa varmaankin yli +20, sumun levitessä se tippui viiteentoista, mutta satanut ei missään vaiheessa. Kaikkiaan siis hyvin onnitunut päivä!