Vallan meinaa mennä kuvauspainotteiseksi tämä karavaanari elämästä kertovaksi ajateltu blogi. Täytyy siis valaista, että kyllä näilläkin kuvausreissuilla on usein yövytty Deffussa. Joskus vain yksi yö ja runsaan 10km päässä kotoa, mutta mukavahan se on käppäillä iltaisin pitkin rantoja ja olla aamulla kuvauspaikan vieressä. Paljon helpompaa kuin heinänteko. (Nimittäin se, joka väittää heinäntekoa helpoksi, ei tiedä siitä hommasta yhtikäs mitään. Ainakaan enstisaikojen heinänteosta, nykyisestä en sano mitään ;-) )
Marinkaisten Harjukari
Toistaiseksi kevään mieleenpainuvin kuvauskokemus oli Marinkaisten Harjukarin tornilla. Menin sinne ihan vaan katsomaan paikkaa. Kamerakin jäi autoon, onneksi ei kauas. Lahti on yksi parhaita vesilintujen levähdyspaikkoja muuton aikana. Suurin osa oli hanhia ja joutsenia, joita tuli koko ajan lisää. Samaan aikaan aurinko painui mereen ja värjäsi hehkullaan maiseman. Joutsenet ottivat uudet tulijat asianmukaisin menoin vastaan ja meteli oli sen mukainen. Mahtavaa kertakaikkiaan.
Vielä illan pimennyttyäkin joutsenia saapui lisää. Ne ruokailevat pelloilla pitkin Lohtajaa ja kerääntyvät yöksi turvallisempaan paikkaan. Vaikka turvassa joutsen lienee maallakin, mikäpä sen kimpuun uskaltaisi käydä, on sen nokka sellainen ase.
Tähtitaivas oli aivan kirkas. Kelpasi siinä kuunnella lintujen ääniä ja ihailla maisemaa.
Yli-Lestillä
Kolme aamua teeren soitimella Yli-Lestillä oli tietysti myös hienoa katsottavaa ja kuvattavaa. Joskus tulee mieleen, että kuinkahan paljon sitä jää tapahtumia huomaamatta kun yrittää keskittyä kuvaamiseen. Vuosi sitten olin soitimella ensimmäisen kerran, mutta ei tuo yhtään vähemmän vaikuttava ollut nytkään. Enemmän kuvia ja juttua TÄÄLLÄ ja TÄÄLLÄ
Laajalahdesta
Tässä on nyt vähän sekalaista seurakuntaa. Töyhtöhyyppä on yksi maaliskuun lopun muuttajia ja ensimmäisiä varsinaisia kevään merkkejä. Ne ilmestyvät peltoaukeille heti kun sää vain suo myöden. Usein keskelle takatalvea.
Pajusirkku on minulle uusi tuttavuus, vaikkakin aika yleinen ruovikkoisilla rannoilla, niin kuin tämäkin yksilö, joka on kuvattu Laajalahdessa yhdellä monista turhista viiksitimalin "kyttäyskeikoista" Väritykseltään ja kooltaan vähän varpusen näköinen. Niitä on Laajalahdessa enemmänkin, mutta ne leviävät laajalle ranta-alueelle niin. ettei niitä montaa näe yhdellä kertaa.
Rödsössä
Tämä pitkä koipi lienee metsäviklo. En ollut siitä itse aivan varma, mutta hain varmistusta itseäni fiksummilta ja arveluni hyväksyttiin. Tosin kuvan laatu ei ole hääppönen, mutta hankalat oli olosuhteetkin. Seli-seli!!!!
Jos joku tykkää, että tämä kuitenkin on liro niin kertokoon.
Lohtajan jokisuulla
Lisätäänpä nyt sitten heti perää liro,noita tepasteli 2 kappaletta Lohtajan jokisuulla. Aurinko oli laskemassa ja värjäsi muutenkin punertavan maaperän entistäkin ruosteisemman väriseksi.
Samalla reissulla kuvattu telkkä uros kuin edellinen lirokin. Telkkä kuuluu tietysti peruslajeihin, mutta laitanpa esille kun on tässä aika hyvissä valoissa.
Isokoskelo uros uida viuhtoi heti telkän perässä. Tässä valossa musta pää näyttää enemmänkin ruskealta.
Lohtajan jokisuulta palatessa piti vielä pysähtyä kun tienvarren pelloilla tepasteli kuovi. Melko nostalginen olo tuli kun toinen kuoveista huuteli melankolisesti ilmassa. Palasi ihan nuoruuden keväät mieleen, kuoveja ja töyhtöhyyppiä nimittäin silloin riitti kun ensimmäisiä äestyksiä aloiteltiin. Hyvä että vieläkin!
Ja vielä Laajalahdesta
Sitten vielä merihanhi ja ruskosuohaukka, molemmat kuvattu Laajalahdessa. Hanhia olen tänä keväänä nähnyt tuhansia, mutta niiden lähelle pääseminen on vaikeaa. Himangalla oli metsähanhia pitkin peltoja satoja, mutta aina keskellä peltoaukeaa ja kun auton pysäytti niin siirtyivät hiljakseen pois päin. Aika kaukana tuokin oli, mutta kuvattavissa kuitenkin. Lahdella oli hetken parinkymmnen yksilön parvi, mutta kaksi niistä pysytteli koko ajan erillään. Toivottavasti jäävät tuonne pesimään.
Ruskosuohaukka uros lienee tämä, naarasta veikkailin, mutta onneksi taas sain tukea (kiitos Retkeilijälle, joka aina jaksaa oikoa arvailujani). Olisihan tuo saanut hiukan parempia taustoja vasten lennellä, mutta hyvä näinkin. Tunnistettavissa kuitenkin.
Tässä otantaa huhtikuulta ja toukokuun ensimmäiseltä viikolta. Sesonki jatkuu, katsotaan mitä se tuo tullessaan.
Niin ja lisätäänpä nyt vielä, että olen minä nähnyt joitakin vähän harvinaisempiakin siivekkäitä bongareiden mukana. Esim. ristisorsa, lapasorsa, uivelo, nokikana, yms.yms. Osasta tunnistettavia, mutta ei julkaistavia kuviakin. Että pääsinpä sanomaan ;-))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti