Deffun neitsytmatka Ruotsi, Tanska, Saksa,
Hollanti ja Belgia
Viime kevään
matkasta on jo hiukan myöhäistä kirjoittaa blogin muodossa, mutta jostakin on
aina aloitettava. Uuden sesongin suunnittelu on kiivaimmillaan, joten ehkä tämä
siinä mielessä kuitenkin osuu. Siispä aiheena kevätretki 2012 Saksaan,
Hollantiin ja Belgiaan.
Alun perin
ajatuksena oli vihdoinkin mennä Kroatiaan, mutta kun tammikuun lopulle
suunniteltu uuden auton käyttöönotto siirtyi lopulta huhtikuun puoleen väliin,
siitä oli luovuttava. Toinen seuraus oli se että jouduin matkaan yksin, enkä
oikein rohjennut lähteä Baltian ja Puolan läpi uudella autolla. Yllätyksiä oli
tarjolla liikaa jo pelkästään auton toiminnan kannalta.
Teksti on kopioitu matkapäiväkirjasta ja osittain muokattu siitä.
Tiistai 24.4. K:la-Turku-Kaarina
Sain auton
käyttöön lopulta 16.4. enkä ehtinyt kokeilla sitä yhtään ennen matkaa, hyvä kun
pakata. Moottoriin onneksi kuitenkin saatiin tehtyä joku päivitys, joka tuntui
hiukan lisäävän vääntöä.
Ja ei kun
matkaan.
Deffun
neitsytmatka alkoi tiistaina joskus 9 jälkeen. Jos tämä nyt niin toteutuu kuin
suunnitelma on, niin pitkähkö ensireissu tulee. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin.
Auto tuntui paranevan vähitellen ja polttoaineenkulutus tipahti, kuitenkin
ensimmäisessä tankkauksessa 12,8 l/100km. Se on paljon, mutta uskotaan nyt että
alkaa siitä asettua.
Kaarinaan
Krossin Autoehostukseen oli tilattuna Lacroe kestovahaus, sinne siis auto työn
alle.
461 km
Torstai 26.4. Turku-Gränna Ruotsi
Eilen
iltapäivällä hain auton Lacroe käsittelystä, hyvältähän se näytti ja pinta
tuntui todella liukkaalta sormin kokeillessa. Pysyvyydestä on kolmen vuoden
takuu, aika näyttää…
Ensimmäinen
yö autossa, kolmen paikkeilla alkoi sade, välillä ropisi oikein kovaa. Patja
tuntui aluksi tosi kovalta, mutta ei se yöunta haitannut, sade kylläkin.
Niin paljon
poltteli reissuun lähtö että heräsin jo 6.30. Naantalin satamassa olin liian
aikaisin tapani mukaan. Lippujonossa oli ehkä viitisen henkilöautoa ennen
minua, rekka-alueella jokunen auto, mutta todella hiljaista. Tsekkauksen jälkeen
pääsin ensimmäiseksi linjalle 1 ja siitä myös ensimmäisenä yläkannelle sisään. Lastaus
sujui niin mahdottoman nopeasti että aamupalakin tuli syötyä jo ennen laivan
lähtöä, ilman hätäilyä.
Alkumatkasta oli aika sakeaa sumua, mutta nyt
kun klo Suomen aikaa 14.00 sää alkaa kirkastua, tosin pilvistä edelleen. Mutta
ei ainakaan juuri nyt sada, ilmeisesti Ahvenanmaalla meneskellään. Olen
torkkunut, käynyt suihkussa, kahvilla ja torkkunut lisää. Tylsää tämä olisi jos
pitäisi pitempään olla laivassa, mutta tämän yhden päivän jaksaa vaivatta. Kapellskäriin pitäisi saapua klo 16.30
Ruotsin aikaa, laitoin navigaattoriin kohteeksi Gränna, saas nähdä päädynkö
sinne asti. Nyt taidan jatkaa lukemista, kirjahan on Camilla Läckbergin
ensimmäinen, elikkä Jääprinsessa.
Ajomatka Kapellskäristä Grännaan oli juuri niin tylsä kuin Ruotsin läpi ajo voi, matkaa on aika tarkasti
377 km. Tukholman läpi ruuhka-ajasta huolimatta selvisin hyvin. Tietöitä siellä on aina, niin nytkin. Kai se sitten ruotsalaisten joustavuudesta johtuu että liikenne sujuu mukavasti. Melkein koko matkan satoi, vähän vilautteli ilta-aurinkoa joskus 7 jälkeen. Jatkuva sade loppui niihin aikoihin, mutta tie oli märkä koko matkan ja rekkoja paljon. Ajoin Grännan leirintäalueen vieressä olevalle yli yön paikalle. Automaatti veloitti kortilla 140 SKR ja portti aukesi sitten. Vuorokauden saa sillä rahalla olla.
Tuulee kovaa ja on pimeää,
jospa huomenna olisi kaunis päivä niin vois vaikka hiukan ulkoilla ennen matkan
jatkamista. Aina tulee vaan ajettua ohi esim. sellaisista paikoista kuin Götan
kanava ja monia muita. Motalassakin olisi ollut hauska käydä kun tuossa lähellä
on, mutta ei ainakaan nyt menomatkalla.
Perjantai 27.4. Gränna-Bogö BY Tanska
Aamu alkoi
laiskasti Grännassa vaikka heräsinkin jo seitsemän paikkeilla. Kävin pikku
kävelyllä satamassa, sietä lähtee lautta Visingsön saarelle. Sitten vielä köpöttelin
keskustaan kahville. Oli aika rentouttavaa istua hauskassa -50-60-luvun
ympäristössä ja kuunnella paikallisen ukkokerhon juttuja. Jotain aina
ymmärsinkin. Sitten päivä ajoa 418km, monella pysähdyksellä sekin matka.
Jotenkin ei vaan ajaminen maittanut vaikka kaikki sujui hyvin.
Lautta Helsingborg-Helsingör
tuntuu älyttömän kalliilta 790SKr, tekee 100€. Sää oli isoimman osan matkaa
oikein hyvä, lämpötila enimmillään +18, mutta pari sadekuuroakin tuli. Auto
alkaa olla likainen, toivottavasti saa sen jossain pestyä.
Tanskan
puolella alkoi ihan oikea kevät, puissa on lehti pitkällä ja ruoho
leikattavassa kunnossa monessa paikassa. Köpenhaminan ohitus meni jouhevasti
vaikka osuin sinne pahimpaan aikaan, heti neljän jälkeen. Pientä ruuhkaakin oli
mutta silti jono veti hitaasti koko ajan. Hitaimmillaan vain 10-20km/h, mutta
liikkui kuitenkin.
Tämä yön yli
paikka Farön sillan kupeessa on todella hienolla paikalla, aurinko laskee
tuonne sillan taakse, joutsenet uivat meressä ja sää on mitä mukavin.
Asuntoautoja tässä on toistakymmentä, rekkoja vastapäätä 10 ja seassa pari
vaunua. Huomiseksi funtsailin vähän Mön kalkkikivikallioita kohteeksi. Sitten
Hampuri tai Lüneburg, arvon sitä vielä.
Lauantai 28.4. Bogö BY- Lüneburg Saksa
Nukuin tosi
sikeästi melkein yhdeksän tunnin yön. Pari kertaa heräsin rekkojen ääneen kun
pitivät kovia kierroksia ennen liikkeelle lähtöä.
Päätin käydä Möns Klint’llä vaikka sää oli
sateinen. Tomppa ei sitä löytänyt, mutta Auto Route löysi. Viimeiset pari
kilometriä oli hiekkatietä ja satoi. No sen arvaa, miltä auto näyttää vaikka
yritin ajaa ihan kahtakymppiä. Paikka oli kuitenkin hieno, sinne oli rakennettu
iso Geologinen keskus, jonka yhteydessä oli näyttelytila, iso kahvio ja varmaan
muitakin tiloja. Sade lakkasi sopivasti kun lähdin rannalle rappuamaan. Eipä
siellä nyt muuta ollut kuin pystysuora kalkkikivikallio, kivinen ranta ja meri.
Silti ihan vaikuttava paikka.
Muistikuva
yli 20 vuoden takaa oli erilainen, hiekkarantaa oli leveämmin ja ihmisiä silloin
paljon Kun menin alas, siellä oli vain muutama kalastaja, ylös palatessa alkoi
tulla väkeä vastaan, nuoria perheitä. Hiki tuli ylös kavutessa, vakkei se nyt
mikään urheilusuoritus ollut. Join kahvit kinkkuvoileivän kanssa, ihan oli
tanskalainen voileipä, mutta pienehkö. Myymälän kautta autolle ja sitten kohti
Lüneburgia.
Liikenne
melko hiljaista, mutta lautalle kuitenkin huimat jonot. Ajoin vahingossa
henkilöautojen kassalle ja toinen peili otti kiinni kopin seinään, ei siinä
kuinkaan käynyt kuitenkaan. Mamma kopissa huitoi ja näytti nyrpeää naamaa.
Lautta vaan oli taas saakelin kallis 719 DKr, euroissa ehkä n. 110.
Myös Saksan
puolella liikenne rauhallista, yksi pieni ruuhka ennen Hampuria, muuten veti
hyvin. Lüneburgissa vaan on säpinät aina 1.5. saakka. Stellplatz aivan täysi,
perältä löysin tontin kääntöpaikalta. Mun jälkeen tuli vielä paria autoa,
enempää ei mahdu. Ihan vieressä on tivoli ja joku markkinapaikka, meteliä on
mutta jospa tässä tämä yö menisi. Kello on nyt puoli seitsemän, taidan
suunnistaa keskustaan syömään ja josko vaikka oluset. Saksan puolella sää muuttui hienoksi,
aurinko paistaa ja lämmintä 18 astetta. Ajomatkaa kertyi tänään n. 350km.
Stellplatz automaatista 8€/vrk.
Lähdin
sitten syömään, kaikki muu toteutui mutta keskustaan en koskaan päässyt.
Tutuksi tullut suuntavaistoni toimi kuten tavallisesti. Ei lainkaan! Eipä siinä
nyt mitään isompaa vahinkoa tainnut tulla, löysin mukavan ravintolan, jossa
söin ihan yksin. Olut oli hyvää ja pitsa ilmeisesti vähän tuunattu mikropitsa,
15€ juomarahoineen. Takaisin sentään löysin asiallisesti. Tivoli möykkäsi
puoleenyöhön, mutta ilmeisesti oon aika sopeutuvainen koska ei pahastikkaan
haitannut. Lueskelin ja menin nukkumaan.
Sunnuntai 29.4. Lüneburg-Hamburg
Grüner Deich 8
Reissun
ensimmäinen aurinkoinen aamu. Väsyttää vielä vaikka nukuin ihan asiallisen
pituisen yön, herätystä hieman myöhensin näin sunnuntain kunniaksi. Aamupala
syöty ja sitten varmaankin uusi yritys keskustaan, nyt polkupyörällä.
Matkaa oli
peräti alle kilometrin. Kiertelin ensiksi vähän edes takaisin, mutta sitten
osuin turistitoimistoon, sain kaupungin kartan jossa numeroituna tärkeimmät
kohteet. Vanha hieno suolareitin kaupunki, jolla on pitkä historia ja huolella
entisöity kaikki. Erityisesti jäi mieleen aukio, jolla on The Chamber of
Commerce. 1548 rikkaitten suolakauppiaitten rakennuttama talo. Koko aukio on
hieno. Samoin St. Michaelis kirkko, jonka kuorossa lauloi Johann Sebastian Bach
1701-1702.
Kaupunkikierroksen
jälkeen kävin vaihtamassa vaatteet autossa ja pyöräilin takaisin keskustaan
syömään. Söin oikein hyvän kanapastan Am
Sande aukiolla olevassa italialais-tyyppisessä ravintolassa. Hyvää oli ruoka!
Sittenpä takaisin autolle, tavarat kasaan ja liikkeelle. Harmaan veden ja
vessan tyhjennys paikka on parin sadan metrin päässä bussien
pysäköintialueella. Hyvin hoitui.
Matkaa
Hampuriin tuli 55 km, todella rauhallinen liikenne ja helppo reitti perille.
Alue täälläkin melko täysi, mutta sähköä saan ja paikka lähes sama kuin
viimevuonna. Kallis on tällaiseksi paikaksi (19€/vrk), mutta tietysti ollaan
suurkaupungin keskustassa.
Varasin paikan aina 2.5. saakka. En olisi ottanut
niin pitkään jos olisin muistanut, että se pitää maksaa etukäteen. Nettiyhteyttä
yritin pitkään, mutta en saanut. Vaihtelevasti Telecomin Hot Spot verkko
löytyy, siinä maksaa tunti 4,95. Ei vaan ole niin pitkään kunnon verkkoa että
pääsisi edes yrittämään maksua, olkoon siis.
Hieman
lepäilin ja sitten lähdin pyörällä keskustaan. Hyvä kartta oli valmiina
edelliseltä vierailulta. Reitti on helppo ja olin päärautatieasemalla ennen
kuin huomasinkaan. Päätin pyöräillä ympäri Binnenalsterin ja Aubenalsterin kun
se jäi viimeksi tekemättä ja vähän kiusaamaan. Ihmiset nauttivat
kevätsunnuntaista järven rannalla ihan täysillä. Väkeä oli tosi paljon,
nurmikoilla grillattiin, pelattiin ja ihan vain istuskeltiin. Mukavan näköistä
lokoisaa olemista. Rauhallisesti minäkin ajelin, ei hiki tullut, loppumatkasta
tosin kylmä hiukan. Puolessa välissä pysähdyin olusille Red Dog nimiseen
paikkaan, kantajoukkoa näytti olevan, tunsivat toisensa ja juttu lensi pöydästä
toiseen.
Vähänkö
ketutti, kun pikku kamerakin unohtui autoon! Kuvaamista olis ollut vaikka kuin
paljon.
Katsotaan
huomenna mikä on keli.
4 yötä nyt
nukuttu tässä autossa!
Maanantai 30.4. Grüner Deich 8, Hampuri
Rekkojen
kohina pään takana mukulakivikadulla häiritsee tällä tontilla jonkin verran,
mutta nukuin silti aivan hyvin. Aamulla heti suihkuun ja kerkesinkin just ennen
ryysistä, sitten vasta aamupala.
Kävin
ensiksi kävellen etsimässä ruokakauppaa. En löytänyt, mutta kun kysyin
vastaanotosta niin johan selvisi. Samalla hain Dekralta vihreän tarran, jotta
ei ainakaan siitä kukaan voi huomauttaa. Kauppa oli todella iso, maitoa etsin
vaikka kuinka pitkään, lopulta löytyi. Söin salaatin ja lähdin keskustaan.
Mietin millä menisin, päädyin metroon ja järkevää olikin. Heti pääaseman
vieressä on Stadium, ihan pikkasen iso elektroniikkakauppa. Kävin siellä kurkkimassa
ensiksi kahvinkeitintä ja mikroa, molempia löytyi mutta jätin viimeisiksi
ostoksiksi ne. C&A:lta kävin ostamassa paitoja, farkkujakin etsin mutta
niiden mitoitus on vaikea etten rohjennut niihin sekaantua. Sitten ajoin taas
metrolla St. Pauliin ja käveleskelin siellä aikani kuluksi. Söin kiinalaisessa
erittäin hyvät ruuat. Sitten taas takaisin Stadiumiin, ostin kahvinkeittimen,
mutta en mikroa. Liian painava kannettavaksi ja hyvä oli etten ostanut. Etsin
nimittäin oikeaa metroa pitkään ja hartaasti. Päärautatieasemalla on tietysti
pysäkki, mutta en vaan löytänyt oikeaa. Kävelin sitten Raatihuoneen pysäkille,
ei löytynyt, mutta lopulta sitten ymmärsin kuinka pääsen. Ajoin satamaan, josta
sitten vaihdoin oikeaan S3-junaan. Vähän turhaan meni päivä pähkäillessä, mutta
mukavasti se noinkin kului. Ihan väsynyt olin kun pääsin autoon.
Päivä on
ollut todella lämmin, autossa oli pitkältä yli 30 astetta kun tulin. Onneksi
sulake kesti ilmastoinnin ja sain viilennettyä aika nopeasti. Huomista oon
miettinyt ja kai se on käytävä katsomassa Blankenesee kun sitä niin oppaassa
hehkutetaan. Katselin myös seuraavaa kohdetta Hollannin puolelta ja järkevintä
on kai aloittaa pohjoisesta ja mennä Groningeniin ensiksi.
Tiistai 1.5. Grüner Deich 8, Hampuri
Luin illalla
pitkään, varmaan yhteen, mutta silti hereillä puolen kahdeksan aikoihin.
Hyvissä ajoin myös lähdössä liikkeelle. Metrolla ajelin Blankeneseen, ensiksi
S3 satamaan jossa vaihto S1:een. Yhteensä varmaan semmonen tunnin matka.
Kymmenen paikkeilla olin kuitenkin jo perillä. Aurinko paistoi ihan
pilvettömältä taivaalta. Kävelin Elben rantaan porraskorttelin kautta, hauskoja
taloja, mukava reitti.
Elben ranta on upea, aivan kuin merenrantaa. Laivoja,
veneitä, kaikkea mahdollista öljytankkerista pieneen jollaan sekaisin. Hyvin
liikenne kuitenkin tuntui sujuvan. Rannalla oli tietysti kahviloita useampia,
söin kakkua kahvin kanssa, hyvältä maistui.
Sitten
käveleskelin rantaa pitkin ihaillen rinteessä olevia komeita taloja. Aivan
upeita taloja, yhtä upeilla paikoilla, mutta tiheään rakennettuna tietenkin.
Ranta on modernimpaa tyyliä, porraskortteli
perinteisempää. Siellä oli jopa hienosti tehtyjä olkikattoja joissakin
taloissa. Tuolla alueella ei köyhiä asu vaikka paluureitillä oli aluksi vähän
tavallisempia taloja, eikä ihan niin hyvin hoidettujakaan. Palasin keskustaan
ja etsin siitä vessaa, en vaan löytänyt, mutta melko läheltä löytyi
”baja-maja”. Asemalla söin currywurstin olusien kanssa. Sitten ajoin satamaan
ja pähkäilin siellä hetken aikaa. Väkeä oli ihan mahdottomasti ja todella
lämmintä.
Autosta oli
katkennut virta ja taas oli kuuma. Vaihdoin pistoketta jotta sain ilmastoinnin
toimimaan. Lepäilin, vähän söin, tyhjensin tankit ja huuhdoin auton nokkaa.
Sitten pyöräilin vielä keskustaan. Lopultakin kaiken harhailun jälkeen sen
kartta alkaa olla selvä, mutta vain autolta ydinkeskustaan. Aseman seudulta
kiersin Binnenalsterin rantaa. Ihmisiä siellä istuskeli joka paikassa ja
nauttivat kauniista päivästä. Palatessa alkoi jo hieman palella kun aurinko
meni hetkeksi pilveen.
Ensimmäisen
viikon olen nyt ollut reissussa, kaikki on sujunut todella hyvin.
Keskiviikko 2.5. Hampuri-Campinglaan
6 Groningen
Laitoin
herätyksen klo 5 eikä ollut mitään vaikeuksia nousta. Ajatus oli että
selviäisin ennen aamuruuhkia kaupungista. Niin kävikin kun lähdin jo 6:lta.
Toki liikennettä oli silloinkin, mutta ei mitään ryysistä. Bremenin kohdalla
olin sitten töihin menon aikoihin, mutta ei mitään hankaluutta siinäkään. A1
moottoritiellä on paljon tietöitä Hampurin ja Bremenin välillä, sitä tavallista
tiukan paikan tunnetta ei nyt kuitenkaan ollut kun molemmat kaistat ei olleet
ihan täynnä silloin kun kaistat kapenivat. Tankkasin Shelillä ennen Bremeniä,
sen jälkeen tuntui että kulutus tipahti tosi pieneksi ja vääntöä moottorissa
tuntuisi olevan enemmän. No, en tosin ajanut kovaa, enimmäkseen rekkavauhtia.
Rauhallista ajelua ja Hollannin puolella liikenne väheni entisestään. Ajoin
suoraan leirintäalueelle, matkaa kertyi 294 km.
Leirintäalue
on kunnallinen, ei mikään luksus mutta tiloiltaan hyvin siisti ja paikat isoja.
Väkeä jonkin verran. Toimistossa pääsin sen verran nettiin että kävin
katsomassa, mikä se Hollannin ”Venetsia” olikaan. Ei suinkaan ollut Groningen
vaan Giethoorn, sinne kait sitten huomenna. Matkaa jotain 85km muistaakseni.
Kaupungille
pyöräilin ja meno sujuikin taas oikein hyvin ja helposti, vaikeuksia tuli vasta
palatessa. Kyllä tämä oikea pyöräilijöiden maa on, valtavat määrät pyöriä
kaupungilla ja niillä ajavat kaiken laiset ihmiset ja kovaa. Sääntöjä en
sisäistänyt vielä alkuunkaan. Pyöräilijöille on omat valot, mutta ne vaihtuvat
mielestäni risteäviltä teiltä yhtä aikaa, ainakin joissakin risteyksissä, ja
muitakin epäselvyyksiä niissä on, siis mulle.
Kanavia on
tämänkin kaupungin keskustassa ja niissä asuntolaivoja ja veneitä paljon.
Vanhoja taloja ja kirkkoja on, joten ilmeisesti ei sota ole täällä ainakaan
kaikkea tuhonnut. Katukahviloita runsaasti, kävin lounaaksi syömässä ilmeisesti
kebab-lihaa, sieniä ja muita sörsseleitä sämpylällä. Sämpylä vaan oli niin kova
että hiukan oli hankala syödä haarukalla ja veitsellä. Olin lyhythihaisessa
paidassa ja kylmäkin vähän tuli, vaikka aurinko kyllä paistoi. Tupla espresson
kanssa maksoi jotain 13,50, oikein pieni olutkin siinä oli tietysti. Kahvilassa
oli myös vapaa verkko, sen verran katsoin ettei pörssi ainakaan siinä vaiheessa
ollut romahtanut, ei tosin raketoinutkaan.
Pois
lähtiessä sitten tuli ne tavalliset vaikeudet, pyörän vielä löysin ihan
helposti mutta siitä eteenpäin meni vaikeaksi. Pakko oli käydä ostamassa kartta
jotta pääsin oikeaan suuntaan. Sitä ihmetellessäni tuli vanha mummo kysymään,
minne olen menossa ja neuvoikin aivan oikeaan suuntaan sujuvalla englannilla.
Kun pääsin jyvälle niin sitten selvisin ihan helposti perille.
Grillasin
Hampurista ostamani lihanpalan, ei kovin hääppöstä, sitkeää eikä maistunutkaan
paljon miltään. Syötyä kuitenkin tuli. Sitten vaan istuskellut, lueskellut ja
tiskaamassa tietysti kävin myös. Rauhallista!
Torstai 3.5. Groningen-Kanaaldijk 17
Giethoorn
Taas valkeni
aamu, ei kovin aurinkoisena mutta ei satanutkaan. Hyvissä ajoin ylös ja
suihkuun, taas ehdin ennen ruuhkia vaikka tuskin tuolla mitään kummempia
ruuhkia olikaan. Enempi hiljaista. Toimisto avattiin vasta 9:ltä mutta lähtö
meni johonkin kymmenen paikkeille kun odottelin vielä pari tuoretta kroisanttia
mukaan.
Moottoritie hyvin rauhallinen ja erittäin hyvä pintainen. Auto tuntui
rullaavan todella kevyesti ja äänettömästi.
Vaikka matkaa ei ollut pitkältä, pysähdyin kerran kuitenkin syömään
toisen kroisantin, hyvää oli. Heedervanin ohi ajelin, tie meni aina vain
pienemmäksi, mutta silti hyvä kuntoista. Kun tulin Tompan ohjeen mukaisesti
Giethoornin keskustaan, ei siellä ollut oikeastaan kuin muutama omakotitalo.
Onneksi en sieltä löytänyt sopivaa leirintäaluetta vaan jatkoin matkaa pienen
maaseutu harhailun jälkeen muutaman kilometrin eteenpäin. Sitten tulinkin
varsinaiselle turistialueelle. Täällä on ravintoloita, pikku hotelleja ja
vesillä liikkumiseen liittyviä yrityksiä kymmeniä. Varmaan tämä on Hollannissa
erityinen kylä, mutta ei nyt mitenkään kummallisen kaunista esimerkiksi, minun
mielestäni.
.
Sattumalta löysin oikeinkin mukavan alueen kanavan varresta, siisti perustasoinen paikka. Ei mitään moittimista, varsinkin kun hinta on sähkön kanssa vain 12€. Lisäksi sain pestä auton, se maksoi 2€, ei paljon sekään.
Alueelle asettumisen jälkeen kävin pienellä pyörälenkillä, lähinnä etsimässä kauppaa, mutta en löytänyt. Tulin sitten alueelle ja kysyin, sitten olikin taas helppo homma. Se oli lähellä, mutta muitten rakennusten takana siten etten nähnyt sitä tielle. Ostin vähän ruokaa, laittelin porsaankyljykset. Oli parempaa kuin eilinen naudanliha. Syömisen jälkeen lähdin ajelemaan pitkin kanavan vartta, hyvät pyörätiet kulkee joka puolella.
Ehkä suurin piirtein 10 km lenkin tein. Kanavia riittää, kaksi isohkoa järveä ja kosteikkoja, joten lintuja varmaan on paljon. Veneitä vaikka kuinka paljon. En vain oikein tiedä mihin niillä täällä seilataan, kanavissa ajelua ajatellen luulisi pienempien riittävän. Kai ne sitten menee merelle asti, en tiedä.
Vähän meni huonoksi kelit ja aivan kuin tilauksesta tuli Markulta viesti että suuntaavat Italiaan kun ennuste tänne on niin huono. Juuri nyt siltä tuntuukin, sade ropisee kattoon.
Ajattelin vähän jatkoakin ja ilmeisesti jatkan huomenna Keukenhofiin, mutta kierrän patotien kautta vaikka olisi sateista. Haluan sen nähdä ja kokea, mieluummin tietysti poudalla, mutta se otetaan vastaan mitä sääksi annetaan.
Perjantai 4.5. Giethoorn-Keukenhof
Tavan mukaan aikaisin liikkeellä, alueen kukko hoiti virkansa tehokkaammin kuin tarvisi ja kiekui jo jostakin hämärän rajoilta saakka. Suihkun kautta aloitin. Tavarat oli nopeasti lähtökunnossa ja kaupan kautta tielle.
Ajoin
patotien E32 kautta, varsinaista merellä padolla ajamista 28 km, pari pysähdyspaikkaa,
joilla molemmilla kävin. Ajoin siis pohjoisesta päin ja jälkimmäinen oli
isompi. Siellä oli myös kahvila, pieni näköalatorni ja matkamuistomyymälä.
Onhan se jännä tie, viivasuoraa niin pitkältä kuin näkee. Sää oli pilvinen,
ettei ne näkymät merelle mitenkään kummalliset olleet. Pari laivaa Pohjanmeren
puolella puski eteenpäin.
Sitten vaan
Amsterdamin ohi kohti Keukenhofia, jossa ajattelin mennä ensiksi leirintäalueelle
ja sitten pyöräillä puistoon. Toisin kävi, onneksi. Tomppa ohjasi niin pienelle
tielle aluetta etsiessä, että jouduin kääntymään takaisin ja päädyin puiston
p-paikalle. Pikkasen oli sen näköistä peltoa, että huolestutti pois pääsy,
mutta ei siinä sitten mitään vaikeutta ollut lopulta.
Keukenhof on kaunis. Kukkia, lähinnä tulppaaneja, on valtavat määrät isossa kauniissa puistossa. Kaiken värisiä ja kokoisia tulppaaneja joka puolella. Väkeä oli koleasta päivästä huolimatta paljon, mutta ei toki mikään ryysis. Homma toimi muutenkin hyvin ravintola yms. palvelujen osalta. Koleaa oli niin että välillä tuntui käsiä palelevan. Puisto oli kyllä sellainen nähtävyys, joka piti kokea. Pääsymaksu 14,50 ja pysäköinti 6€, ensimmäinen ok, jälkimmäinen kallis.
Leirintäaluetta
etsiessä kävi tuuri, kun laitoin vain lähimmän kohteeksi Tomppaan ja sitä kohti
ajelin, mutta lipsahti ohi ja kääntöpaikalta palatessa kohdalle osui Camping Le
Parage. Kohtuu kokoinen ja siisti, hyvin hoidettu alue. Mutta ennen kaikkea,
täällä oli toimiva netti. Vapaa tosin niin hidas ettei sitä jaksanut käyttää
hetkeäkään. Premium versio maksaa 5€ 24h, ei nyt niin paha sekään. Koto-Suomeen Skypetin.
Ilta menikin
sitten koneella, mukavaa sekin oli pitkästä aikaa.
Lauantai 5.5.
Keukenhof Lisse –Zuider Ijdijk 20 Amsterdam Camping Zeeburg
Kylmä yö on
ollut kun 1 Kw lämmitys ei ollut saanut pidettyä lämpöä vaan se oli laskenut
17,5 asteeseen. Aamulla nukutti aivan mahdottomasti, mutta kyllä minä jo
hyvissä ajoin olin suihkua etsimässä, en vaan löytänyt. Vessassa käydessä
huomasin että se on varmaankin kauimmaisena tien vieressä olevalla tontilla.
Aamun pienen
hortoilun jälkeen kymmenen tietämillä lähdin ajelemaan kohti Amsterdamia.
Perillä Camping Zeeburgissa olin heti 11 jälkeen.
Liikennettä oli nyt melko
paljon, mutta silti opastuksen selkeyden ja kaistojen määrän takia ei mitään
ruuhkaa eikä muutakaan hankaluutta. Ihan lopussa Tomppa opasti vasemmalle kun
alueen viitat osoitti oikealle. Uskoin Tomppaa ja jouduin kääntymään. Silmät on
sittenkin paremmat silloin kun viitoitus näkyy.
Ruokaa
laitoin ja muutenkin hiukan ”vököstelin” ennen kuin sitten sain päätettyä että
lähden keskustaan. Meno on täältä helppo, ratikka numero 26 menee päärautatieasemalle,
josta sitten taas pääsee joka puolelle. En tosin vielä jatkanut muuta kuin
vähän kävellen. Pitsan kävin syömässä ja pari olutta ottamassa. Siinäpä se
kaupunkireissu olikin.
Väkeä keskustassa oli aivan kamala määrä, kaiken
näköistä sakkia sulassa sovussa. Ihan näin kirjavassa kaupungissa en ole
koskaan ollut.
Ilmeisesti
matkaväsymys vähän painaa kun oli taas pakko ottaa pienet tupsluurit kun tulin
kaupungilta. Sitten roikuin netissä, suunnittelin huomista, tyhjensin vessan ja
kävin suihkussa. Siinähän se päivä taas menikin!
Sunnuntai 6.5. Camping Zeeburg
Amsterdam
Öisin täytyy
olla tosi kylmää kun vielä 8 aikaankin on alle 10 astetta. On aurinkoinen aamu
mutta tuulee ja kylmä on, ei edes kolea. Hitaasti käynnistynyt tämä päivä,
mutta kyllä se tästä lähtee. Valmiiksi ostettuna on kolmen päivän lippu
ratikkaan ja busseihin niin että tiistaina sillä saa vielä ajella. Pohdin tässä
huomiseen mennessä, kuinka järjestän lähdön.
Taas ajelin
26:lla rautatieasemalle, siitä kävelin Anne Frankin talolle (museolle),
Dam-aukion kautta menin.
Oli ihan helppo löytää. Jonottamassa olin ehkä 10.30 ja jonottaminen kesti tunnin. Jos olisi ollut vähän lämpimämpi niin olisi mennyt aivan mukavasti, nyt oli kylmä. Näkemisen arvoinen paikka, kyllä nuo asiat edelleen puhuttelee ihmisiä. Kaikkia kieliä siellä kuuli. Ostin kierroksen päätteeksi kaupasta suomenkielisen kirjan Historiaa nykypäivälle. Kirja kertoo perheen elämästä ja Saksan tilanteesta ennen sotaa ja sen aikana. Paljon väkeä oli ahtautuneena pieniin tiloihin (nytkin), ilmeisesti sisään laskettiin juuri siksi niin hitaasti jotta poistuma tapahtui samassa tahdissa. Ei tietenkään järkyttävyydessä Auswitzin luokkaa ollut, mutta koskettava paikka ilman muuta.
Ensimmäisen kohteen jälkeen kävin syömässä lähettyvillä olevassa lounaspaikassa, pieni annos, mutta riitti viemään nälän. Sitten jatkoin kävellen kohti van Gogh museota, mutta kun ratikka tuli sopivasti niin hyppäsin siihen ja ajoin oven eteen. Paljon Van Goghin töitä oli esillä ja erillisessä osassa muiden ajan taiteilijoiden. Kaksi työtä Gallen-Kallelalta löysin myös. En nyt mitenkään valtavasti innostunut tuosta museosta, mutta käydä toki kannatti.
Taas
ratikalla keskustaan, josta sitten tein pienen kävelylenkin Red Light
Distriktille. Sielläkin liikkui turisteja paljon, ihan pariskuntia, ei siis
mikään miesten alue, vaikka bisnes oli käynnissä iltapäivälläkin.
Kuuden
paikkeilla takaisin autolla, ruuanlaittoa ja oleskelua.
Maanantai 7.5. Camping Zeeberg
Amsterdam
Koleaa on,
öisin edelleen varmasti alle 10 astetta.
Että sikäli Markun ratkaisu Italiaan suuntaamisesta oli aivan oikea kun
kerran lämmintä kaipaavat. En minäkään pahastuisi jos ainakin päivisin
päästäisiin 20 asteen tuntumaan. Ei palelisi käsiä.
Hitaasti
nämä aamut käynnistyy, kai vähän väsymystä on, mutta toisaalta eihän tässä nyt
minnekään kiire ole. Menen sillä aikataululla kuin mukavalta tuntuu.
Lähtiessä
aloin tarkistaa että ottaisinko visan mukaan, tyypillistä, muistin että laitoin
kortin uuteen piiloon. Ongelma vain siinä etten muistanut yhtään minne hyvään
piiloon ne laitoin. Puolentunnin etsimisen jälkeen sitten lopulta löysin ne.
Hyvä puoli oli jotta koko ajan muistin että tosiaan piilotin ne. Niin sitä
aikaa menee turhaan.
Ajelin
ensiksi Albert Cuypstraatin torille, ehkä n. kilometrin matkalla myyntikojuja,
pääasiassa vaatteita ja rihkamaa, mutta myös juustoja, kalaa, lihaa jne.
Asiakkaita ei mitenkään kovin runsaasti. Sieltä sitten pienen hortoilun jälkeen
suunnistin Rembrandtin museolle, ratikan kanssa vähän sekoilua, mutta ei mitään
isompaa vaikeutta. Amstelin rantaa kävelin Waterloo Pleinille, jossa sitten
taas olikin komea kirpputori. Siellä oli oikea alanharrastajan paratiisi.
Huonosti koskettaa itseäni, vaikka kiinnostavan näköisiä paikkoja ovat.
Kulman takana olikin sitten Rembrandtin museo, se oli mielenkiintoinen paikka.
Mahdollisimman alkuperäiseksi entistetty, paljon taiteilijan omia töitä mutta
myös muiden, lisäksi siellä on Rembrandtin keräämiä esineitä antiikin Kreikasta
ja täytettyjä eläimiä, jos vaikka mitä. Hieno paikka! Vastapäätä taloa on
ruokapaikka, jossa kävin syömässä ihan maistuvan leivän. Sen jälkeen kävelin
Oude Kerkiin. Se ei kirkkona ollut paljon minkään lainen, mutta siellä oli Wold
Presspicture 2012 näyttely, jossa sitten olikin todella hienoja kuvia. Totta
kai kirkon ympäristöäkin piti tutkia.
Kämppärille
oli tullut toinenkin suomalainen, ilmeisesti yksinäinen kulkija niin kuin
minäkin. En nähnyt niin että olisin voinut mitään mennä sanomaan. Nukuin taas
hetken, sitten ruuanlaittoa, tiskausta ja netissä roikkumista. Tosin
nettiyhteys on tänään tosi takkuinen.
Huomenna
ajattelin suunnistaa Edamin kaupunkiin, joka on noin 24 km päässä. Tein
varauksen netissä.
Tiistai 8.5. Amsterdam-Camping
Strandbad, Zeevangszeedijk 7A Edam
Sateen ääni alkoi kuulua aamuyöstä ja pienenä tihkuna jatkuu vieläkin.
Ilmeisesti yö on ollut lämmin koska autossakin oli selvästi lämpimämpi.
Väsyttää, en tiedä pitäiskö sitä joku aamu nukkua niin pitkään kuin nukuttaa,
esim. tänään olisi ollut ihan passeli aamu siihen. Kaupassa pitää muistaa
käydä, jääkaappi on aivan tyhjä, eikä kuivamuonaakaan ole.
Päivän
siirtymä ei ollut pitkä, ehkä 25km Amsterdamin pohjoispuolelle pikku kylään
nimeltään Edam. Taas olisi pitänyt uskoa opasteita, Tomppa vei niin pienelle
sillalle ettei mitään mahdollisuutta edes yrittää yli. Katsoin myöhemmin
pyöräillessäni kun henkilöautot sovittelivat siitä läpi. Kapein kohta oli 2,1m.
Perille kuitenkin tulin aivan siististi, ei siinä mitään. Hyvin siisti, mukavan
oloinen alue meren rannalla. Ihan saksalaisella täsmällisyydellä toimi
vastaanotto ja paikalle ohjaus. Nurmi paikat joka puolella, kauniimmalla
kelillä varmasti mukavaa, mutta nyt sillä ei niin merkitystä ole. Vettä satelee
ajoittain, välillä hieman aurinko pilkahteli, mutta sitten taas alkoi sadella. Niin myös nyt illalla klo 21.30
Paikalleen
asettumisen jälkeen lähdin käymään kaupassa. Parin kilometrin pyöräily, helppo
reitti.
Palatessa reittiä alueelle kysyi oikea maailman matkaaja, 83-vuotias
Jenkki, joka pyöräilee nyt Hollannissa, sitten Saksaan ja ehkä Skandinaviaan.
Pyöräillyt myös kotoaan New Yorkista San Diegoon Kaliforniaan ja ilmeisesti
takaisin koska matkaa oli tullut 6000 mailia! Pyöräiltiin sitten yhtä matkaa
leirintäalueelle. Ukko pystytti pienen teltan ja meni ilmeisesti unille, koska
muutamaan tuntiin ei näkynyt. Myöhemmin illalla tapasin tiskauspaikalla ja oli
menossa hollantilaisten luo aterialle. Hyvä juttu! Vähän säälitti, mutta itse
hän teki juuri sitä, mitä halusi. "That’s what I do", kuten hän sanoi.
Suunnittelin
jatkoa, yritän suunnata rannikkoa alas, ehkä jopa Belgian puolelle Brüggeen.
Katsotaan nyt miltä näyttää kelit ja kuinka huvittaa.
Keskiviikko 9.5. Edam-Camping De
Zandput, Vroondijk 34, Vrouwenpolder
Sateella
alkoi tämäkin aamu, nyt tosin näyttäisi kirkastuvan vähitellen. Illalla
napsahti toinenkin sulake, kaasulämmityksellä siis yö. Sulakkeet eivät voine
olla 10A niin kuin piti? Olen nyt sitten kallistumassa siihen että suuntaan
Büggeen N57 kautta. Jostakin syystä vähän ahdistaa ajatus ajamisesta
taas Amsterdamin läpi ja vielä Rotterdamiinkin, mutta ei sinne pääse jos ei
autoa starttaa.
Starttasin
sitten, matka sujui oikein hyvin. Kämppärikin oli halpa, 16,30€ toki sitten
suihku euron ja netti 5€, mutta perusmaksu edullinen. Englantilainen pariskunta
ehti just mun eteen tyhjentämään vesiä joten en jäänyt odottelemaan kun tuntui
kovasti kestävän se homma. Tankkasin Edamissa kun asemalle osuin ja tankki
hälytti tyhjää. Oli kallista dieseliä 1,51, en ottanut täyteen. Sitten taas
ajelemaan, ohi Amsterdamin ja Rotterdamin. Rotterdamin satama-alue on valtava,
siitä ajoin tavallaan läpi, molemmin puolin tietä sitä oli. Rotterdamin jälkeen
tielle N57, joka on hyväkuntoinen, kapeahko tie. Komeita kohtia oli esim.
Neetle Jans saari ja pari kohtaa jo aikaisemminkin, mutta en löydä niille
nimiä. Pysähtelin ja otin kuvia. Matkaan meni aikaa paljon, mutta tein pitkiä
pysähdyksiä useita.
Päädyin
sitten Adacista katsomalla Camping De Zandputiin, jossa ei vastaanotossa
toiminut oikein mikään. Alue on iso, enemmänkin lomakylä, bungaloveja vaikka
kuinka paljon, vakiopaikoilla olevia vaunuja myös. Mutta varsinainen
vastaanotto oli suljettu jo neljältä kun tänne tulin ja ravintolahenkilökunta
otti vastaan. Paikan sai vapaasti valita, mukava pieni, pensailla rajattu
paikka tämä on, ei siinä mitään. Jotenkin kuitenkin tuntuu ettei ole viihtyisä.
Varmasti johtuu omasta mielialastakin. Nettiaikaa ei saanut muuta kuin 3
vuorokauden pätkissä. Pyöräilin kylälle kauppaan, mutta sekin oli suljettu klo
18.00, olin siellä puolituntia myöhässä.
Auton pyyhin
rätillä kun ei tähän oikein moni näe.
Torstai 10.5. Camping Zandput,
Vrouwenpolder
Niinpä siinä
sitten kävi että kun menin aamulla ilmoittautumaan ja maksamaan niin tulikin
jäätyä vielä vuorokaudeksi tänne. Lähinnä sillä ajatuksella että pesen pyykkiä
ja huilaan muuten vaan. Pyykinpesu ja kuivaus hoitui helposti, koneet toimii.
Hiukan vaan oli mielestäni kallista, oliskohan ollut pesu 4,50 ja kuivaus
2,50€. Nettiaikaakin ostin vuorokaudeksi, vaikka eilen sitä ei saanut, nyt sai
7€/24h. Tässäpä tämä päivä on mennyt enemmän niin kuin jouten ollessa, kaupassa
kävin ja pienellä pyörälenkillä lisäksi, mutta muuten koneella paljon. Hyötyä
siitäkin toki on, sain paljon hyviä vinkkejä Belgian puolelle. Niitä sitten
mahdollisesti myöhemmin.
Perjantai
11.5 Vrouwenpolder-Camping Memling, Veltemweg 109 Brügge
Aamulla
hyvin valmiina lähtöön, yöllä tuuli kovasti. Herätti jopa jopa pari kertaa.
Tankkasin Brüggeen lähtiessä reissun tähän saakka halvimmat dieselit,
1,379€/l. Siitäpä sitten vaan edelleen tietä N57 Middelburgiin, josta N62:ta
Terneutzeniin. Viimeisenä meren alitse yli 6 km pitkää tunnelia. Sen jälkeen muuttui Belgian rajan jälkeen
moottoritieksi A11, josta ei enää pitkä Brüggeen olekaan. Olin asettanut
kohteeksi suoraan leirintäalueen, mutta Tomppa ajatti ohi noin neljä-
viisisataa metriä, enkä minäkään kylttiä huomannut vaikka se portilla oli. Kun
tien varressa ihmettelin, tuli vanhempi pyöräilijä kysymään camping? ja neuvoi
sitten että takaisin päin. Alueella on
todella pienet paikat, melkein pienemmät kuin stellpatzien ruudut, tai ei
ainakaan isommat. Ei tarvi miettiä että avaako markiisin.
Lähdin
iltapäiväksi kaupungille, sen verran matkaa että menin pyörällä, joka olikin
viisas ratkaisu. Ihmettelin vanhaa kaupunkia edestakaisin, en vielä mennyt
mihinkään kohteeseen sisään, se jäi huomiselle. Taas oli vaikeuksia löytää
reitin alku takaisin, mutta kun se löytyi niin olikin helppoa. Otin normaalit
torkut, söin ja lähdin vielä takaisin kylille.
Lähtiessä kävin jututtamassa
alueella olevaa suomalaista autokuntaa. Lahtelainen pariskunta mummon kanssa liikkeellä.
Kaupungissa on meneillä harmonikka festivaalit ja niihin liittyen keskustassa
oli konsertti, jossa Belfortin kellot ja harmonikat soittivat ymmärtääkseni
tornista. En minä soittajia nähnyt, mutta sinne ihmiset katselivat ja
kuuntelivat.
Ja sitten
taas keskustaan. Kuuntelin ja kuvasin hetken konserttia, joka oli kaupungintalon
edessä. Italialainen orkesteri, ei nyt ehkä oikein kansanmusiikkiakaan, mutta jotain
sinne päin. Ihan mukava kuunnella, kirotun kylmä vaan on. Hansikkaat kädessä
pyöräilin niin kuin kotomaassa. Paluumatkalla kävin ottamassa yhden oluen, oli
niin kylmä ettei kyllä enempää tehnyt melikään.
Lauantai 12.5. Camping Memling Brügge
Viereisestä
autosta kuului sen verran lahjakas kuorsaus että häiritsi suorastaa
nukahtamista yöllä, vaikka luinkin pitkään. Kuitenkin normaaliaikaan ylös, heti
suihkuun ja sitä rataa liikkeelle. Ensimmäiseksi käväisin Aldi-Marketissa.
Pyöräilin
taas keskusaukiolle, jätin pyörän siihen ja käveleskelin hetken. Sitten päätin
että lähden turistibussin kyydissä kierrokselle. Se olikin ihan hyvä, ymmärsin
jopa jotain englanninkielisestä nauhoituksesta. Kovasti keskityttiin historiaan
tietysti, yksi pien panimo ohitettiin, en vain saanut paikallistettua missä se
oli, olisin varmasti poikennut. Söin ihan hyvä pihvin ja sitten taas pähkäilyä pitkin
kylää, kunnes tuli sadekuuro. Sen loputtua palasin autolle ja kuin ollakaan
nukahdin. Väsytti ihan kamalasti. Tullessa kävin maksamassa yöpymiset
valmiiksi, 22,50€/yö.
Unien
jälkeen tiskasin ja mietin vähän jatkoa reissulle. Taidan päätyä siihen että
alan vähitellen suunnata ainakin loivasti ylöspäin, vaikka toisaalta ne
Han-Sur-Lessen tippukiviluolat houkuttaa. Ne sopii sitten Normandian reissuun,
koska se sitten tuleekin.
Sunnuntai 13.5. Brügge-Horsterweg
Venlo
Luin liian
pitkään, muistelen että kello näytti 1.08 kun lopetin. Aamulla heräsin kellon
soittoon kahdeksalta. Yöllä oli ollut varmasti todella kylmä koska 1kW ei
riittänyt pitämään autoa kuin 17-18 asteisena. Mutta kyllä nukutti hyvin!
Aurinko paistoi todella kauniisti heti aamusta, mutta ei ulkona silti lämmin
ollut, ajomatkan aikana mittari näytti 13-14. Pois lähtiessä jätevedet jäi
tyhjäämättä kun pitkän perän saaminen ajokaivon päälle oli selvästi toivotonta,
ajattelin etten ota riskiä pyörätelineen pökkäämisestä johonkin kulmaan. Ajomatkaa
Brüggestä Venloon oli vähän yli 220km, hyvin rauhallista tuloa koko matka.
Antwerpenin kehätiellä oli hieman liikennettä, muuten todella hiljaista. Tomppa
ei taaskaan osunut paikannumerossa lähellekään, mutta silti vaikeuksitta löytyi
tämä matkaparkki. Tässä nyt ei ole mitään muuta kuin pellolle rautakepeillä
merkityt paikat, vesihuolto on n. 100 metrin päässä, auki tunnin aamulla ja
muistaakseni kaksi illalla. Kympin maksaa per yö, jos tietäisi paikan missä voi
olla niin aika turhasta tässä maksaa. Lähdin heti kun sain auton paikalleen
pyöräilemään Floriede 2012 näyttelyyn, n. 5km matka, ei opasteita, mutta löysin
vaivatta.
Niin, mitäpä sanoisi näyttelystä. Varmaan hieno jos on asiasta
kiinnostunut, mutta ei mitään tarjottavaa mulle. Odotin enemmän kukkaloistoa,
toki siellä kukkia oli, mutta jotenkin kulahtaneen näköisiä, maiden paviljongit
olivat hienoja, erityisesti Japanin, mutta niiden merkitys jäi epäselväksi.
Olisi pitänyt perehtyä etukäteen enemmän niin ehkä olisi saanutkin enemmän.
Käytyä kuitenkin tuli, lippu maksoi 25€. Kolmisen tuntia siellä kuljeskelin,
joillekin varmasti monen päivän urakka. Menomatkalla pyöräilin ohi suurista
varastoista, jotka todennäköisesti ovat tukkuliikkeiden kukkavarastoja. Todella
iso bisnes tuntuu olevan täällä.
Tuukalta
piti kysyä tekstarilla huomisen sotamuseon nimi ja osoite Overloonissa kun en
sitä enää muistanut. Unet oli taas pakko ottaa, kun sain grillattua ja syötyä.
Sitten pyöräilin Venlon keskustaan. Isohko kylä tämä olikin, isompi kuin
oletin.
Ehkä
kymmenen autoa on tänne yöpynyt. Maksujen kerääjä kertoi että olin ensimmäinen
suomalainen alueella. Muista Pohjoismaista oli käynyt yöpyjiä, mutta ei
aikaisemmin Suomesta.
Maanantai
14.5. Venlo-Camping Vreenhorst, Vreenhorstweg 43 Winterswijk
Olin heti
yhdeksältä vesien vaihtopaikalla kun se aukesi. Ensimmäisenä lähdin liikkeelle
ja sain hoitaa hommat ihan yksin ja rauhassa. Sitten pieni pyrähdys Overlooniin,
johon ei ollut matkaa kuin runsas parikymmentä km. Puisto aukesi kymmeneltä ja
silloin olin jo portilla, mutta kävin kahvilla ensiksi. Koululaisryhmiä tuli
paljon sekä pyörillä että busseilla, muutama muu vierailija lisäksi. Museon
ympärille oli rakennettu jonkin lainen seikkailupuisto jotta lapsiperheitäkin
saataisiin käymään. Itse museoon pääsymaksu oli 14€, todella runsaasti toisen
maailmansodan aikaisia sotakoneita, jonkin verran myös esim. Vietnamissa
käytettyjä jenkkien vehkeitä. DDR, USSR ja britit ja Kanada olivat myös
edustettuina. Vaikuttava määrä materiaalia ja hyvin esillä, aikaa kului
kolmisen tuntia, enkä kovin huolella edes tutustunut kaikkeen. Sitten käväisin
kaupassa ja söin voileivän.
Ja ei kun ajelemaan kohti Adacista löytynyttä Camping Vreehorstia. Tomppa
ohjasi kyllä sellaisia pikkuteitä taas että huh, huh. Mutta ei haitannut,
todella kauniita maalaismaisemia näin, harmittaa kun ei voi pysähtyä joka kerta
kuvia ottamaan. Katsoin Autoroutetsta reittiä tänne ja se kyllä olisi tuonut paljon
isompia teitä, mutta oikein hyvä jotta tulin sieltä mistä tulin. Tiet oli hyvä
pintaisia vaikka välillä niin kapeita että ihan piti sovitella kun joku tuli
vastaan. Tämä alue on todella hieno ja siisti, eikä todellakaan kallis tasoonsa
nähden 17,10€/vrk sisältäen kaiken. Portit avautuu rekisterinumeron
tunnistavalla kameralla, avaimet on sähköisiä, niihin voi myös ladata rahaa
pyykinpesua yms. varten. Netti toimii todella hyvin, melko halpa sekin 4€/24h. Kävin äsken suihkussa, hieno systeemi
sielläkin. Avain laitetaan sille tarkoitettuun lukijaan ja se antoi 6 minuuttia
lämmintä vettä. Ja sekoittaja toimi niin kuin pitää. Erittäin suositeltava
paikka tähän hintaan. Pyöräilin
katsomassa, missä Obelink on. Sinnekään ei ole kuin ehkä 3-4km mukavaa, pientä
asvalttitietä poikki maalaismaiseman. Isolta näytti, ajattelin mennä huomenna
katsomaan, onko siellä mitään mitä tarvitsisin. Auki kesäaikana 9.15-18,
perjantaina pidempään ja lauantaina taisi olla viiteen.
Sääkin on
ollut tänään kesäisen aurinkoinen, varmaan parisenkymmentä astetta eikä sitä
kylmää tuulta ole ollut. Avasin oikein markiisin ja levitin maton kun on
kerrankin mahdollista. Taidan jopa jättää yöksi?
Tiistai 15.5. Camping Vreenhorst
En jättänyt
markiisia yöksi kun tulin vielä viimeiseksi katsoneeksi sääennusteen tälle
päivälle, sadetta lupasi ja sitähän tuli melkein koko päivän. Kävin tosiaan
joskus 11 jälkeen rullaamassa markiisin pois ja samalla keräsin rojut pois. Nyt
harmittaa, etten laittanut esim. tuolia laatikkoon vaan jätin ulos. Kastuihan
se. Sen verran kuitenkin sade taukosi että pyöräilin kuivana Obelinkiin (ja
takaisinkin).
Onhan se valtava myymälä. Kaikkea löytyy, pikku nippeleistä
Hobbyn vaunuihin ja ulkoiluvaatteisiin. Pyöräily osasto erikseen, jossa on
mummopyöriä, maastopyöriä, mutta myös hyvin paljon pyöräilyvaatteita. En tiedä paljonko on pinta-alaa, mutta iso se
on. Kahvilla kävin ravintolassa ja ostelin jotakin pientä tarviketta, huomenna
haen invertterin 1000W siniaalto, 175€. Muuten päivä menikin sitten sadetta
pidellessä ja netissä roikkuessa, ei mitään järkevää saanut aikaiseksi, mutta
löysinpä sentään uuden kohteen, huomenna siis ajellaan Celleen, jos kaikki
hyvin menee. Celle on mainittu Saksan kauneimmaksi kaupungiksi. Toivottavasti
pääsen näkemään.
Vettä
lisäillessä tuli viereisen auton asukas tarjoamaan letkua. Kertoi olevansa
kanadalainen, joka oli ostanut Hollannista asuntoauton ja myy sitten pois kun
lähtee takaisin Kanadaan. Muutaman kuukauden aikoi kierrellä Eurooppaa.
Keskiviikko 16.5. Winterswijk-Stellpaltz
Haffentrasse Celle
Pieneen
sateen ropinaan taas heräsin, hyvissä ajoin ennen herätystä. Nyt pikkasen alkaa
aurinko pilkistellä. Toivottavasti jaksaa haihduttaa pilvet.
No, aika
ajoin haihdutti, usein ei. Celleen ajaessa tuli välillä vettä tosi rankasti ja
sitten taas yhtäkkiä paistoi aurinko. Obelinkin
kautta matkaan, hain 1000W siniaalto invertterin, maksoi 175€, luulisin että
Suomessa 300. Näyttäisi siltä, että saan sen ihan mukavasti tuohon poikittaisen
penkin päähän pistokkeet ylöspäin. Siitä voi sitten jatkojohdolla ottaa virran
silloin kun tarvitsee.
Winterswijkistä
L570 tietä A31 / E30:lle ja sitä sitten ajeltiinkin Hannoverin pohjoispuolitse,
josta käännyin tielle A37. Moottoritie päättyi joskus 2-30km ennen Celleä. Tie
oli hyvää muuten mutta alkupäässä huonoa pintaa ja sitten tietöitä. Jossain
puolen välin jälkeen mentiin pikku kaupungin halki, monet liikennevalot ja
ainakin yli 30min stau. Kaikki meni kuitenkin taas hyvin ja perille pääsin aika
lailla arvioimaani aikaan 15.15. Ajomatkaa kertyi 307km. Tämä stellplatz on
mukavasti vanhan kaupungin tuntumassa (n. 500m), mutta aika vaatimaton
hiekkakenttä. Tyhjennys ja täyttöpaikka löytyy.
Autoja kertyy koko ajan lisää,
olisikohan nyt jotain 20. Perille päästyäni otin pienet unet ja sitten käppäilin
keskustaan. Vähän katselin ympärilleni ja kävin syömässä oikein kunnolla. Otin
oikein pitkän kaavan mukaan, alkuruuaksi sipulikeiton, sitten kanaa
punaviinikastikkeessa, päälle suklaa mussea ja espresso. Voih ja aih, nyt ei
saa syödä huomenna mitään. Kylmä on ja sillä tavalla paremminkin voisi olla,
mutta toisaalta ei nyt sentään sada. Autolle palatessa paistoi aurinkokin,
mutta ei tietenkään enää lämmitä tähän aikaan.
Loppumatkaa
olen tässä pähkäillyt, yksi mahdollisuus on ajaa Kööpenhaminaan ja olla siellä
yksi yö. Täytyy kehitellä!
Torstai 17.5. Haffenstrasse Celle-Hummingen Camping, Pumpvej 1
Humminge
Ehkä tuli
syötyä liikaa illalla kun uni oli jotenkin niin rauhatonta, heräsin moneen
kertaan ja valvoinkin jonkun aikaa. Pistin herätyksen kylmästi hiljaiseksi ja
jatkoin unia, heräsin lopulta puoli yhdeksältä. Tuntui aika levänneeltä.
Kaupungilla olin kuitenkin jo melkein ensimmäisenä, ei sentään, mutta montaa
ihmistä ei kymmeneltä näkynyt. Museo kahvilassa kävin juomassa kahvit ja
kroisantin. Sitten vaan pähkäilyä ympäriinsä, kun mitään varsinaista kohdetta
ei ollut. Monet paikat oli suljettuna helatorstain vuoksi. Vähitellen alkoi
turisteja ilmestyä kylälle, mutta ei mitään vilkasta ollut todellakaan.
Kaunishan Celle on, kuten mainostetaan, mutta ei nyt varmaankaan Saksan kaunein
kaupunki. Omasta mielestäni Lüneburg esim. on jotenkin mukavampi, kanavien ja
niiden varrella olevien kahviloiden takia. Mutta hyvin entistettyjä taloja on
paljon vanhassa kaupungissa ja ne on liikekäytössä siinä kuin uudetkin. Eikä
vanhan keskellä ole juurikaan uutta, se on sitten selvästi erillään.
Stellplatz oli yöllä pimeä ainakin siltä kohdin missä minä olin. Vähän
mietitytti, mutta eipä siinä sitten kuinkaan käynyt, taaskaan.
Lämmitin hernekeiton kun tulin kaupungilta, sitten hieman lepäsin ja päätin
lähteä ajamaan. Jotenkin se päätös siinä taas syntyi, että jään
leirintäalueelle lähelle Rödbyn satamaa. Arvoin pitkään Maribon ja tämän
Hummingen välillä. Päädyin tänne lähinnä siksi että täällä pitäisi olla netti.
En huomannut kysyä tullessa, pitääkö Adacin tieto paikkansa.
Matka meni ihan sutjakkaasti, pientä ruuhkan poikasta Hampurin pohjoispuolella,
mutta ei jono edes kunnolla pysähtynyt. Tietöitähän siinä on ja kastat vähenee
kahteen.
Tämä alue vaikuttaa aivan mukavalta, jos sää on hyvä niin lähden vasta
lauantaina.
Perjantai 18.5. Camping Humingen
Sää on aika
hyvä, juuri ja juuri t-paitakeli, ehkä, ei kuitenkaan mulle. Kai se pieni
väsymys alkaa painaa kun niin mielellään pitää näitä lepopäiviä, joka tästäkin
nyt sitten tuli. Ei toisaalta ole mitään kiirettäkään, lautalle on matkaa alle
900km, periaatteessa vaikka sunnuntaihin voisin olla täällä. Luulen kuitenkin
että huomenna jatkan palan matkaa. Kiehtoo hiukan ajaa siltaa ja mennä käymään
Öölannissa.
Nyt kun on aikaa, voisin vaikka yrittää jotakin yhteenvetoa tähänastisesta. Aina tietysti pitää kysyä, onko tässä mitään järkeä. Käytännöllisesti ajatellen, ei ole, helppo vastata! Ei se kuitenkaan ole niin yksinkertaista, palo reissaamiseen on varmasti jossakin syvällä mielessä muodostunut jo Ojajärvenkylässä mopoa toivoessa. Olemattomaksi se tietenkin silloin jäi, mutta ehkä jotakin on saanut tyydytettyä näiden viimeisten vuosien aikana. Ainakaan en ole yhtäkään reissua katunut, vaikka harmiakin on joskus ollut omiksi tarpeiksi. Ja tietysti, rahaa kulunut aivan älyttömästi, mutta mitäpä sitten?
Jos tätä matkaa ajattelen niin tähän mennessä (kop, kop omaan päähän) kaikki on
kyllä mennyt hyvin. Sitä kaivattua kevättä, puhumattakaan kesästä, ei ole
kaikin ajoin näkynyt, mutta ei toisaalta ole ollut sellaisia päiviä, ettei
olisi voinut tehdä mitään. Tai paremminkin varmaan niin että tällainen se kevät
on vielä näilläkin korkeuksilla. Pitää mennä Alppien taakse jos haluaa varmaa
lämpöä tai kuumuutta.
Jotakin kohteista. Lüneburg puhuttelee jostakin syystä minua, se on kaunis,
sopivan pieni ja siisti kaupunki. Siellä tekee mieli pistäytyä useamminkin.
Vielä on kokematta Silmusen mainostama pyöräily nummilla. Sitäkin pitänee
joskus kokeilla.
Hampuri tuli nyt kaupunkina tutummaksi, en sano että tunnen sitä, kymmeniä
mahdollisia kohteita käymättä, isoimmista museoista alkaen. Mutta osa
ajatuksista tuli toteutettua ja se riitti tälle matkalle. Nyt tuli poikettua
päiväksi Blankeneseen, se on ilman muuta käymisen arvoinen kylä Elben rannalla,
n. 30 min metrolla. Toivottavasti
Hampurin ohi tulee vielä mentyä niin että taas voi poiketa, vaikkapa
edullisilla vaateostoksilla C&A:lla. Onkohan se oikeasti niin edullinen
kuin luulen jos laatua ja hintaa aletaan verrata?
Goringen, Giethoorn mukavia pistäytyä, mutta ei nyt mitään erityisempää
sykähdystä, vuorokausi niissä molemmissa kuitenkin kului. Patotie E32 oli
mahtava, paremmalla säällä koko seutu tietenkin olisi ollut paremmin
puhutteleva. Olin kuitenkin aika paljon paremmassa asemassa kuin kymmenet
museoautoilla matkaavat britit, jotka ajoivat tien samaan aikaan kuin minä.
Muistelen että Singereitä olivat autot, täytyy tarkistaa kuvista.
Keukenhof on hieno vielä sesongin lopullakin, turisteja vain riittää joka
lähtöön. Ryhmähässäköinnin kruunaamattomille mestareille, japanilaisille, on
nyt ilmestynyt uudet haastajat, ilmeisesti kiinalaiset (voi olla
korealaisiakin, en ole aivan varma).
Amsterdam on juuri niin mukava kaupunki kuin olettaa sopii. Leirintäalue on
hyvällä paikalla ja erittäin helppo mennä keskustaan ratikalla nro 26.
Ilmeisesti kaikki, tai ainakin suurin osa, ratikoista tulee päärautatieasemalle
noin 200m alueelle, joten vaihtaminen on helppoa ja kohteisiin löytää sieltä
hyvin. Kaupungissa on oikeasti juuri se rento ja suvaitseva ilmapiiri, joka
siihen liitetään. Turistikohteista katsastin Anne Frankin talon, van
Gogh-museon, Remrandt-museon ja sitten vaan yleistä ihmettelemistä kaupungilla.
Sitä nimittäin kyllä riittää, esim. Dam-aukiolla on koko ajan jotakin esitystä
meneillään. Hyviä ja hienojakin vielä, niin ja periaatteessa ilmaisia. Toki
varmasti pientä kolehtia toivotaan. Kolme vuorokautta siellä oli tietysti liian
vähän, mutta ehkä pintaa tuli raapaistua. Edam 25km kaupungista pohjoiseen on
pieni, kaunis ja rauhallinen kylä, ainakin toukokuussa. Halpa ja erittäin
siisti leirintäalue on sopiva paikka rauhoittua kaiken kuhinan jälkeen.
Brügge on aivan erityisen mahtava kaupunki. En käynyt yhdessäkään museossa,
mutta itse kaupungissakin riitti katsottavaa kolmeksi päiväksi ja pariksi
illaksi aivan loistavasti. Harmittamaan jäi etten löytänyt kävellen
pienpanimoa, joka turistikierroksella bussissa esiteltiin. Leirintäalue on
hyvä, mutta paikat pieniä, uudet saniteettitilat juuri valmistautumaisillaan.
Hyvä pyöräilymatka vanhan kaupungin sydämeen.
Floriade 20212 Overloon ei ollut mun makuun yhtään, Keukenhof olisi riittänyt
siitä lajista hyvin.
Obelink Winterswijk kannattaa tsekata jos lähistölle osuu. Vaikka en ole
hintavertailussa vahvoilla niin luulen että hyvinkin edullinen paikka ja
kaikkea löytyy, mitä voi kuvitella karavaanarin matkassa tarvittavan. Ja paljon
muuta, sitäkin mitä ei varmasti koskaan tarvitse.
Celle, Saksan kauneimmaksi kaupungiksi mainittu pikku kaupunki. No, on se
kaunis, siististi entistettyjä taloja nykyaikaisessa liikekäytössä vaikka
kuinka paljon, mutta ei se nyt ehkä ihan kaunein kaupunki isossa maassa ole.
Tietysti on turha mielipiteistä väitellä. Stellplatz, muutaman sadan metrin
päässä vanhasta kaupungista menetteli, mutta on vain hiekkakenttä, jossa on
tyhjennys- ja täydennysmahdollisuus vesille. Ainakin se osa kenttää, jossa minä
olin, oli yöllä pimeä. Onko se turvallisuus riski, ei ainakaan tällä kertaa?
Tiet:
Ruotsi, Tanska erinomaisen hyvää ja tasaista pintaa, mukava ajella. Sekä
Tukholman että Kööpenhaminan ohitus sujui helposti, siis menomatkalla. Saksassa
moottoriteillä enimmäkseen hyvää pintaa, mutta sitten tulee niitä osuuksia,
joilla pinta on karkea ja äänekäs. Saattavat olla betoniteitä koska
poikkikatkoksia on säännöllisesti ja jysähtelee sen mukaan. Myös tietöitä on
aika paljon ja ainakin vilkkaimpina aikoina merkitsee auttamatta ruuhkaa,
joskus pitkääkin. Hollanti on unelma ajella, tiet ovat hyviä pienimmästä
suurimpaan, tasainen pinta kuin Ranskassa, mutta erona se että myös
moottoritiet ovat ilmaisia. Belgiassa taas karkeaa pintaa ja ilmeisesti
betoniteitä. Kaikkiaan sekä Belgiassa että Hollannissa liikenne sujui todella
hyvin. En tiedä onko Tompan opastus parantunut, oma kokemus lisääntynyt vai
oliko vain hyvää tuuria, mutta aikaisemmin tyypillisiä tästäkö, tästäkö
tilanteita ei tullut käytännössä lainkaan.
Tässä
päällimmäisiä ajatuksia tuoreeltaan nyt kun Tanskan puolella vietän lepopäivää,
joka onkin tähän mennessä ollut tosi mukava. Aurinko on paistanut koko päivän,
vaihteeksi, mutta ei kyllä lähellekään +20 ole noussut, ehkä 17. Mutta
levollinen, rauhallinen päivä, hyvä hiukkasen koota ajatuksia, vaikka koko
reissu onkin mennyt hyvin löysällä aikataululla. Pisin päivämatka toistaiseksi
tullut ajettua Suomen puolella Kokkolasta - Turkuun.
Kävin
iltapäivällä puolentoista tunnin pyörälenkillä. En tosin ajanut sitä aikaa vaan
kuvasin ja katselin samalla, ehkä jopa enimmäkseen. Täällä on ihan komeat
rannat ja näki oikein käytännössä, kuinka tiuhaan lautat paahtaa väliä
Rödby-Puttgarden-Rödby. Aina puolentunnin välein tuli laivat vastakkain lähellä
satamaa. Otin markiisin pois, valmiiksi aamua ajatellen. Kovin oli vaikea
päättää parin viimeisen päivän ohjelmasta ja reitistä. Ajatus syntyi, saas
nähdä toteutuuko. Tietää ajamista huomenna yli 700km, elikkä Tukholmaan
huomenna, sunnuntai siellä ja myöhään illalla Kapellskäriin.
19.5. Lauantai Hummingen-Gränna
No juups, ei
toteutunut Tukholmaan meno. Sen verran on tietysti tullut nähtyä, etten nyt
oikein kaipaa enää paljoa uutta. Kummallista!
Aamutoimia oli kertynyt enemmän kuin tarpeeksi, tiskaaminen, suihku, kaupassa
käynti ja säiliöiden tyhjennys.
Aikaahan siinä meni niin että matkaan lähdin vasta joskus 10.30 paikkeilla.
Aamun aikana alkoi vahvistua ajatus että ehkä vanha tuttu Gränna voisi
sittenkin olla järkevä paikka. Koko matkan kyttäilin muutakin, mutta täälläpä
sitä vaan olen. Ajatus tällä hetkellä se, että pyöräilisin huomenna Visingsössä
ja sitten aika myöhään lähtisin ajelemaan lautalle, riippuu tietysti säästä
taas sekin asia. Matkasta ei mitään ihmeellistä sanottavaa. Todella hiljaista
oli koko matkan, myös Kööpenhaminan ohitus. Niin että kaiken kaikkiaan oikein
hyvin meni tämäkin päivä!
Olen tässä leirintäalueen lähellä, tien toisella puolella, p-paikalla. Tämä
maksaa 80 Skr/vrk, maksoin 60. 17 meitä näyttäisi olen tässä nyt kun kello
lähestyy 19. Merkki jakautumaan kiinnitin huomioita, useampi Rapido, Carthago,
Hobby tietysti se pakollinen Kabe ja hajanaisia merkkejä lisäksi, mutta ei
yhtäkään muuta Dethleffsiä, noinkohan markkina-asema olisi hiipumassa
20.5. Sunnuntai Gränna-Kapellskär
Nukuin niin
pitkään kuin nukutti, mutta ei unta riittänyt kuin kahdeksan paikkeille. Rauhallinen
paikka oli, ei mitään pahempaa yöralliakaan ollut. Aamu oli aurinkoinen, joten
hyvä päivä toteuttaa vuosia takaraivossa ollut ajatus pyöräilystä Visingsössä.
Yritin nostaa kruunuja, mutta automaatti ei niitä antanut, onneksi Visa voi
käyttää täällä pieniinkin ostoksiin. Meno-paluu maksoi kokonaisat 70Skr ja
maksu kävi kortilla, joka myös toimi. En tiedä, mikä esti käteisen noston.
Lautalla tuuli aika vilpoisesti, vaikka aurinko paistoi ihan kirkkaasti.
Visingsö on kyllä niin ruotsalainen idylli kuin vain kuvitella saattaa. Omena-
ja kirsikkapuut kukkivat huolella hoidetuilla pihoilla, talot on pieniä
nättejä, hyvässä maalissa. Voikukka kedot loistavat keltaisina. On niin
ruotsalainen kesämaisema kuin kuvitella saattaa. Enimmäkseen varmasti kesäasutusta ja
eläkeläisiä asuu saarella, mutta oli siellä muutama isohkon näköinen maatalokin. Niin ja
hevostiloja myös. Pyöräilin ensiksi Näs’een ja sieltä sitten länsirantaa ylös ja takaisin
satamaan. Ehkä suunnilleen 15km lenkki, kaikkiaan runsas kolmisen tuntia siellä
kului kaikkiaan. Ajattelin hakea savustamosta lohta, mutta sitä ei näkynyt
valmiina, siikaa kyllä, mutta sitä en nyt halunnut. Ostin kolme ”lättyyn”
käärittyä lohirullaa. Hyviä oli, söin jo.
Nyt vähän niin kuin enemmän kulutan aikaa kun vielä haluaisi lähteä ajamaan
jotta en olisi liian aikaisin Kapellskärissä.
Ajan kuluttamista edelleen, mutta nyt jo paljon lähempänä Kapellskäriä. N. 60km
ennen Tukholmaa liikenne alkoi pysähtelemään tai jono liikkui ihan
kävelyvauhtia. Lähti tosin vetämään jo aika mukavasti ennen kuin pääsin
sopivalle levähdyspaikalle, jossa olen nyt. Tulin tähän joskus 19.15, nyt kello
on 20.10 ja äsken jono näytti liikkuvan suht’ hyvää vauhtia mutta edelleen
molemmat kaistat olivat täynnä, joten odottelen nyt vielä hetken tässä josko se
vaikka alkais helpottaa puoli yhdeksään mennessä. Yritän sitten mukaan.
Eipä helpottanut, saman laisena jatkui ja ennen Söderteljeä meni taas
pysähdyksiin. Kuitenkin ihan mainiosti sujui kaikki ja perille Kapellskäriin
pääsin niin kuin pitikin. Ajoin tänne ihan viimeiselle paikalle, ketään muita
täällä ei ole ja camping on kielletty, mutta tässä olin viimeksikin ja tähän
jään nyt.
Maanantai 21.5. Kapellskär-Naantali-Turku
Ei tullut
kukaan pois ajamaan ja hyvin nukutti. Heräsin kuitenkin jo kuuden jälkeen.
Ajoin sitten piakkoin lähelle portteja ja siellä oli kolme matkailuvehjettä
odottamassa, ilmeisesti yöpyneet siinä. Luulisin että mun paikka oli
rauhallisempi.
Jo 7.45 alettiin tsekata autoja lippuluukulta eteenpäin. Kumma,
sillä tulijoita ei ollut paljoa. Laivaan ajettiin jo heti kahdeksan jälkeen.
Siinä vaiheessa näytti että kymmenkunta rekkaa, ehkä 5 matkailuajoneuvoa ja
viitisentoista henkilöautoa. Ei siis paljon mitään. Sähköä ei saatu toimimaan
kun lähdin autosta, toivottavasti kuitenkin saivat sen kuntoon eikä jääkaappia
jäänyt häiriötilaan. Epäilen että jäi.
Aamupalan jälkeen kävin suihkussa ja nukuin pari tuntia. Nyt sitten vaan
oleskellaan ja odotellaan.
Sähkö oli toiminut, jääkaappi myös. Päivä laivalla meni mukavasti, sain kaikki
kuvat koneelle ja osaa hiukan muokkasinkin. Paljon niitä on, pitäis oikeastaan
kokeilla jos sais semmosen hyvän koosteen koko matkasta tehtyä, maksimissaan
joku 80 kuvaa.
Nyt sitten taas olen tutussa yön yli paikassa täällä Peurankadun päässä.
Kilometrejä
kertyi 5183km, ajotunteja 7x, keskikulutus ajotietokoneelta katsottuna 11,2
l/100km.
Hyvä ja
onnistunut matka. Auto toimi moitteettomasti!
.jpg)
